Vertin päiväkirja

Anna Berner katseli kahta talliin tuotua nuorta ponia. Ratsuttajan paikka oli langennut hänelle hakijoiden puutteesta, mutta haku oli edelleen avoinna, sillä nuoren naisen taidot eivät vielä sävähdyttäneet kovin. Siinä nyt seisoi päivän työlistalla kaksi oria, joiden lähtötasosta ei ollut tietoa.

Anna otti Vertin, ruunikon poniorin, hoitopilttuuseen, jonne oli jo varannut varusteet. Poni hieman steppaili, mutta oli tilanteeseen nähden rauhallinen. Nainen harjasi Vertin ja varusti tämän. Suunnattuaan tyhjään maneesiin tallipihan toiselle puolelle talutti hän ponia muutaman kierroksen ja valmistautui liinassa juoksuttamiseen.

Vert totteli hyvin englanninkielisiä komentoja. Ravi ja laukka vaikuttivat laadukkailta. Annan täytyi ihailla Emilen tekemää päätöstä ostaa näinkin lahjakas poni. Hyvällä koulutuksella sen kanssa pääsisi pitkälle. Juoksutuksen jälkeen Anna kokeili selkään nousua, joka sekin sujui hienosti. Selvästi ponin kanssa oli tehty töitä jo valmiiksi. Ponimaisesti Vert ei heti suostunut liikkeelle, mutta jykevämmän komennon avulla suostui liikkumaan eteenpäin.

Loppukäynnit selästä saivat riittää tällä kertaa. Ensikerralla sitten pystyisi katsomaan enemmän, mitä poni jo osaisi ja mihin ryhtyä seuraavaksi.